Selkäydinvamma

Maailman terveysjärjestön (WHO 2013) mukaan maailmanlaajuisesti vuosittain 250 000 - 500 000 ihmistä kärsii selkäydinvammasta. Suomessa selkäydinvamman saa joka vuosi noin 500 ihmistä. Syinä ovat erilaiset onnettomuudet, esim. auto-onnettomuudet, kaatumistapaturmat ja selän tai niskan alueelle kohdistuvat väkivallan teot. Muita selkäydinvamman syitä ovat erilaiset sairaudet, kuten esimerkiksi infektiot ja kasvaimet. Selkäydinvamma voi olla myös synnynnäinen. Suomessa on yhteensä noin 10 000 selkäydinvammaista.

 

Vaikutus virtsarakkoon

Jos selkäydin on vaurioitunut, signaalien kyky edestakaiseen liikkeeseen heikkenee ja aiheuttaa rakon tyhjentymisongelmia.

Halvaantumisen laajuus johtuu vaurion sijainnista ja siitä, miten laajasti selkäydin on vaurioitunut. Mitä ylempänä selkäytimessä vamma on, sitä useampiin lihaksiin se vaikuttaa. Alaraajahalvauksessa selkäydin on vaurioitunut tavalla, joka vaikuttaa jalkoihin. Neliraajahalvauksessa vamma vaikuttaa sekä käsiin että jalkoihin.

Selkäydin voi olla täysin vaurioitunut, jolloin puhutaan täydellisestä selkäydinvammasta ja osittaisen vaurioitumisen kohdalla kyseessä on osittainen selkäydinvamma. Täydellisessä selkäytimen vauriossa signaalit eivät kulje selkäydintä pitkin, mikä tarkoittaa, että tuntoaistimukset ja lihasten liikuttamiskyky vammautumiskohdan alapuolelta katoavat. Jos vaurio ei ole täydellinen, kyky määrättyjen lihasten liikuttamiseen katoaa. Osa signaaleista kuitenkin kulkee selkäytimen läpi. 

Vaurion sijainti

Vamman anatominen sijainti ja vakavuus ratkaisevat, millaisia rakkovaivoja siitä aiheutuu. Vamma selkänikaman TH12 /L1 yläpuolella voi aiheuttaa sairauden, joka tunnetaan virtsarakon yhteistoimintahäiriön nimellä. Se tarkoittaa, että keskushermoston ohjauksen puuttuessa refleksikeskus ottaa tehtävän itselleen ja jättää jälkeensä rakon ja sulkijalihaksen kautta kulkevien impulssien aiheuttaman kaaoksen. Tästä seuraa, että rakko ja sulkijalihas toimivat toisiaan vastaan aiheuttaen vaarallisen tilanteen, koska rakkoon syntyy kova paine aiheuttaen virtsan virtaamisen takaisin munuaisiin ja niiden mahdollisen vaurioitumisen. Tähän liittyy myös lisääntynyt infektio- ja inkontinenssiriski.

Ensisijainen hoito on paineen vähentäminen virtsarakosta lääkehoidolla ja rakon tyhjentäminen toistokatetroinnilla. 

Jos vamma on alempana selkäytimessä nikaman TH12/L1 korkeudella tai sen alapuolella, rakko ja sulkijalihas menettävät supistumiskykynsä. Yhteys keskushermostoon on katkennut. Täydellinen vaurio aiheuttaa nk. detrusorlihaksen refleksittömyyden (rakkolihas ei supistu).

Vaurio tämän refleksikeskuksen alapuolella vaikuttaa joihinkin tai kaikkiin tämän alueen hermoihin riippuen vamman tyypistä. Jos se vaikuttaa kaikkiin hermojuuriin, detrusorlihas ja supistajalihas menettävät supistumiskykynsä. Osittaiset vammat ovat kuitenkin yleisimpiä. Ne vaikuttavat vain joihinkin hermosäikeisiin, joten toiminta voi säilyä osittain. Esimerkiksi tieto rakon täyttymisestä voi mennä perille, mutta detrusor- ja/tai sulkijalihas eivät aktivoidu.

Hoitona on estää komplikaatiot, kuten esimerkiksi rakon epätäydellinen tyhjentyminen, virtsatieinfektiot ja inkontinenssi. Ensisijainen hoito on toistokatetrointi.

Vasta äskettäin terveydenhuollon tarjoajat ovat alkaneet huomata virtsarakon ja suoliston toimintahäiriöiden välisen yhteyden. Näiden häiriöiden vaikutus on valtava heille, joilla on neurogeenisia sairauksia. Monissa tapauksissa virtsarakon ja suoliston oireet esiintyvät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa toisiinsa. Joten on aika ottaa tähän asiaan kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, potilaiden eduksi. 

Kysytkö oikeita kysymyksiä?

Asian suhteen on sekä potilaalle että terveydenhuollon tarjoajalle olemassa haasteita voitettaviksi. Parempi hoito ja parempi elämänlaatu ovat mahdollisia, kun virtsarakkoa ja suolistoa hoidetaan yhdessä.

Olemme keränneet kokemuksia potilailta, joilla on heidän neurogeeniseen diagnoosiinsa liittyviä virtsarakon ja suoliston toimintahäiriöitä, ja joiden elämänlaatua on parannettu. Tutkimme elämänlaatua parantavia hoitomuotoja siten, että sekä potilas että ammattilainen voivat saavuttaa paremman elämänlaadun.

 

Aiheeseen liittyviä linkkejä

asia-spinalinjury.org
American Spinal Injury Association jakaa runsaasti tietoa, linkkejä, uutisia ja sosiaalisia tapahtumia kaikille selkäydinvammapotilaille.

dlf.org.uk
Disabled Living Foundationin kotisivut sisältävät runsaasti apua ja potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettuja tuotteita koskevia neuvoja.

escif.org
European Spinal Cord Injury Federation on järjestö, joka edustaa kolmeakymmentä kansallista järjestöä kahdestakymmenestäkuudesta Euroopan maasta.

spinalistips.se
Spinalstips-sivusto pursuaa vinkkejä niille, joilla on näppäryyteen tai liikkuvuuteen vaikuttava vamma, sekä heidän hoitajilleen ja perheelleen. Sadat vinkit koskevat jokapäiväisiä haasteita ja auttavat potilaita parantamaan elämänlaatuaan.