Suolen toiminta

Tämä artikkeli antaa hyvän pohjan suolen toimintaan tutustumiselle, sillä se sisältää perustiedot ruoansulatusjärjestelmästä, siihen kuuluvista elimistä ja sen neurologisesta hallinnasta.

Mikä on suoli ja miten se toimii?

Ruoansulatusjärjestelmän tehtävä on tuoda ravintoa kehoon ja poistaa jätteet. Suoli on paikka, jossa syömisen jätetuotteet odottavat, kunnes ne poistetaan kehosta ulostamalla.

Elimistöön tuleva ruoka ja neste pilkkoutuvat pienempiin osiin ennen kuin ne päätyvät suoleen, jotta ne olisivat sopivan kokoisia ravintoaineiden kehoon imeytymistä ja/tai eteenpäin siirtämistä varten. Suolen lihakset siirtävät suolen sisältöä eteenpäin aaltomaisella liikkeellä, jota kutsutaan peristaltiikaksi. Jäljelle jäävä jäte, eli se osa syömästämme ravinnosta, jota keho ei tarvitse, muuttuu ulosteeksi.

Normaali paksusuolen läpikulkuaika (eli kulkuaika suusta peräaukkoon) on noin 1–3 päivää. Läpikulkuaika voi vaihdella yksilöllisesti muun muassa ruokavalion ja elämäntapojen mukaan.


Kaavakuva siitä, miten ruoka ja juoma kulkee suusta suoleen ja ulos kehosta

Mitkä ovat ruoansulatuselimistön eri osien tehtävät?

Mahalaukku

  • Kun ruoka on pureskeltu suussa, se sulaa (hajoaa) mahahapon ja ruoansulatusentsyymien vaikutuksesta. Siirtää sulaneen ruoan ohutsuoleen.

Ohutsuoli (suoli)

  • Mahalaukun ja paksusuolen välinen suoliston osa. Koostuu useista osista. Täällä syödyn ruoan hajoaminen jatkuu, ja siitä imeytyy ravintoaineita kehoon. Siirtää sulatetun ruoan paksusuoleen.

Paksusuoli (osa suolistoa)

  • Tämä on suoliston viimeinen osa, joka päättyy sigmasuoleen, peräsuoleen ja viimeisenä peräaukkoon. Sen päätehtävänä on imeä vettä. Sulatetun ravinnon jätetuotteet muuttuvat täällä ulosteeksi, joka poistuu kehosta peräaukon kautta.

Lantionpohja

Sekä miehillä että naisilla on lantionpohjan lihakset. Lantio-ontelon alapuolella sijaitseva lihasten suppilonmuotoinen rakenne muodostuu useista eri lihaksista sekä sidekudoksesta. Lantionpohjassa on kaksi aukkoa, jotka mahdollistavat virtsaamisen ja ulostamisen: virtsaputki kulkee yhden aukon läpi ja anaalikanava toisen. Naisilla on vielä kolmas aukko emättimelle. Lantionpohjan lihakset voivat heikentyä iän, hormonien, muiden elämäntapoihin liittyvien tekijöiden sekä vammojen vaikutuksesta.

Lantionpohjan lihaksilla on useita tehtäviä:

  • Ne tukevat lantio-ontelossa olevia sisäelimiä. Näitä ovat esimerkiksi virtsarakko, suolisto ja kohtu.
  • Lihaksia voidaan jännittää tahdonalaisesti kompensoimaan lantio- ja vatsaontelon sisäisen paineen kasvua. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi yskiminen tai painavan esineen nostaminen.
  • Ne mahdollistavat virtsan ja ulosteen pidättämisen. Ihmisellä, jolla ei ole neurologisia ongelmia, lihasryhmien vastakkainen toiminta saa lantionpohjalihakset rentoutumaan, jolloin uloste pääsee poistumaan. Peräsuolen ja virtsaputken sulkijalihasten toiminta (rentoutuminen) mahdollistaa virtsaamisen ja ulostamisen.

Neurologinen hallinta

Keskushermosto koostuu aivoista ja selkäytimestä. Ääreishermostoon kuuluvat kaikki ne kehon hermot, jotka eivät kuulu keskushermostoon.

Ääreishermosto jakautuu edelleen kahteen eri järjestelmään:

  • Autonominen hermosto
  • Somaattinen hermosto

Autonominen hermosto ohjaa niitä kehon toimintoja, jotka eivät ole tahdonalaisia. Näitä ovat esimerkiksi sydämen, maksan ja suoliston toiminta. Autonominen hermosto voidaan jakaa vielä kahteen alajärjestelmään:

  • Sympaattinen hermosto
  • Parasympaattinen hermosto

*Sympaattinen hermosto aktivoituu, kun ihminen tarvitsee "taistele tai pakene" -reaktiota, esimerkiksi voimakkaasti stressaavissa tai vaarallisissa tilanteissa. Stressi ja jatkuva kiire johtavat usein sympaattisen hermoston ylikuormittumiseen, mikä voi aiheuttaa ruoansulatusongelmia.
*Parasympaattinen hermosto on sympaattisen hermoston vastakohta. Sen toiminta liittyy kehon lepo- ja ruuansulatustilaan. Tämän hermoston toiminta on osittain tahdonalaisesti hallittavissa, esimerkiksi virtsaamisen ja ulostamisen yhteydessä.

Somaattinen hermosto ohjaa tahdonalaisia toimintoja kehon tahdonalaisiin lihaksiin, ihoon ja muihin aistielimiin liittyvien hermojen avulla.

Joidenkin määritelmien mukaan autonomisessa hermostossa on kolmaskin osa, nimittäin enteerinen hermosto. Siihen kuuluvat suolistoon ja sieltä pois johtavat hermot. Sitä kutsutaan myös "toisiksi aivoiksi", ja se voi toimia joko itsenäisesti tai yhdessä sympaattisen ja parasympaattisen hermoston kanssa.

Oheiset kaavakuvat auttavat hahmottamaan, mikä osa kuuluu keskushermostoon ja mikä ääreishermostoon.


AID0054686

Vasemmanpuoleinen kaavakuva esittää keskushermostoa ja oikeanpuoleinen ääreishermostoa.
Stressin laukaisemat ajatukset ja tunnetilat voivat vaikuttaa vatsan ja suoliston toimintaan, ja päinvastoin: suolisto-ongelmat voivat aiheuttaa pitkäkestoista stressiä ja mieliharmia. Krooninen ummetus, ripuli ja muut suolisto-ongelmat voivat aiheuttaa ahdistusta ja käynnistää siten stressin ja stressiperäisten oireiden noidankehän.

AID0054684

Virtsarakon ja suolen toiminnan kannalta tärkeitä hermoja on kolme. Näiden hermojen tehtävät ja sijainti selkärangassa on esitetty oheisessa taulukossa.

AID0054687

Virtsarakon ja suolen hallintaa ohjaavat hermot ovat alavatsahermo, lantiohermo ja häpyhermo.

 

 

Aiheet