Virtsaumpi

Virtsaumpea (virtsaretentiota) voidaan pitää käytännöllisesti katsoen inkontinenssin vastakohtana. Siinä ongelmana on virtsarakon epätäydellinen tyhjentyminen tai rakon tyhjentämisongelmat yleensä. Kyvyttömyys rakon täydelliseen tyhjentämiseen voi johtua monista syistä. Virtsaumpi voi olla akuutti tai krooninen.

Markin tarina

Mark ei voinut ammattinsa vuoksi käydä WC:ssä aina, kun siihen olisi ollut tarvetta, ja sen vuoksi hänellä alkoi olla tiputtelua ja nesteen kertymistä elimistöön. Tässä hän kertoo, miten toistokatetrointi helpotti ahdistusta ja häpeää, jota hänen vaivansa aiheutti sosiaalisissa tilanteissa.

Akuutti virtsaumpi

Äkillinen kyvyttömyys virtsata on yleensä oire jostakin muusta hoitoa vaativasta sairaudesta. Se voi johtua tukkeumista virtsarakossa tai -putkessa (putki, joka kuljettaa virtsarakkoon kerääntyneen virtsan kehon ulkopuolelle), häiriö hermojärjestelmän tiedonvälityksessä (esim. selkäydin- tai hermovaurion yhteydessä) tai rakon ylivenyttymisestä (esim. pitkään viivästyneen virtsaamisen yhteydessä). Sen lisäksi että akuutista virtsaummesta kärsivällä on selvästi diagnostisoitava ja äkillinen kyvyttömyys tyhjentää rakko, hänellä on yleensä myös turvonnut vatsa.

Hoitamattomasta virtsaummesta johtuviakomplikaatioita voivat olla virtsarakon vaurioituminen ja krooninen munuaisvika. Hoitona on virtsarakon tyhjentäminen toistokatetroinnilla varsinaisen syyn hoitamisen ohella.

Krooninen virtsaumpi

Krooninen virtsaumpi johtuu yleensä, samoin kuin akuutti virtsaumpi, jostakin muusta hoitoa vaativasta sairaudesta. Syitä voivat olla muun muassa virtsan virtauseste, rakkolihaksen heikkous, neurologinen ongelma tai jonkin lääkkeen sivuvaikutus. Oireet voivat aiheuttaa hämmennystä, koska virtsaamiskyky voi sinänsä olla tallella, mutta vaikeuksia on suihkun aloittamisessa tai rakon tyhjentämisessä täydellisesti. Virtsaaminen voi olla tiheää tai virtsaamistarve tulee äkillisenä ja voimakkaana, mutta virtsaamistulos on silti heikko. Virtsaamistarve voi myös säilyä virtsaamisen lopettamisen jälkeen. Samanaikaisesti voi esiintyä virtsan tiputtelua tyhjennysten välillä, koska rakko on liian täynnä (ylivuotoinkontinenssi).

Näiden hämmentävien oireiden vuoksi krooninen virtsaumpi diagnostisoidaan hyvin usein yliaktiiviseksi rakoksi tai pakkoinkontinenssiksi. Tämä on vakava ongelma, koska yliaktiivista rakkoa hoidetaan ensisijaisesti "rauhoittamalla rakko" lääkkeillä, mikä luonnollisesti vain pahentaa virtsaumpea. Terveyshuoltopalveluiden tarjoaja voi varmistaa, ettei kyseessä ole virtsaumpi, suorittamalla ultraäänitutkimuksen tai mittaamalla katetroinnin jälkeen rakkoon jääneen virtsan määrän. Hoitamattomasta virtsaummesta johtuviakomplikaatioita voivat olla virtsatieinfektiot, virtsarakon vaurioituminen, virtsanpidätyskyvyttömyys ja krooninen munuaisvika. Hoitona on, samoin kuin akuutissa virtsaummessa, taustalla olevan syyn hoitaminen ja tavallisesti rakon tyhjentäminen toistuvan itsekatetroinnin avulla.

Kysymys: Miten voin olla pidätyskyvytön, kun vaivani on virtsaumpi?

Virtsanpidätyskyvyttömyys ja virtsaumpi ovat täysin vastakkaisia vaivoja. Pidätyskyvyttömyys tekee yksinkertaisesti virtsan pidättämisen rakossa vaikeaksi, kun virtsaumpi puolestaan vaikeuttaa virtsaamista. Virtsaumpi voi myös estää rakkoa tyhjentymästä täydellisesti. Keho tuottaa koko ajan enemmän virtsaa kuin mitä WC-käynnillä tyhjenee. Lopulta rakkoon kerääntynyt virtsamäärä ylittää rakon pidätyskyvyn. Siitä seuraa samanlaista virtsan karkaamista kuin inkontinenssissa. Myös vaarallista takaisinvirtaamista munuaisiin voi tapahtua, tai rakkolihas vaurioituu. Hyvä uutinen on, että olkoon virtsankarkailun syynä virtsaumpi tai pidätyskyvyttömyys, vaivaa voidaan hoitaa nopeasti ja helposti itsekatetroimalla. Itsekatetrointi LoFric-katetreilla varmistaa virtsarakon täydellisen tyhjentymisen ja estää liian täydestä rakosta johtuvat virtsankarkailut ja mahdolliset terveysongelmat.