Officially CPD certified learning materials

Sivustolle wellspect.fi


Hoitovaihtoehtoja virtsarakon epätäydelliseen tyhjentymiseen

Virtsaumpi on kyvyttömyyttä tyhjentää virtsarakko, ja sen seurauksena rakkoon jäävä virtsa voi aiheuttaa komplikaatioita. On tärkeää tietää, että vaikka ihminen pystyy virtsaamaan, virtsarakkoon voi silti jäädä suuri määrä jäännösvirtsaa.

Virtsarakon epätäydellinen tyhjeneminen voi johtaa ylivuotoinkontinenssiin. Virtsaumpea hoidetaan yleensä seuraavilla tavoilla:

  • katetroimalla
  • virtsaputken laajennushoidolla
  • virtsaputken stentillä
  • eturauhaslääkityksellä
  • kirurgisesti

Virtsarakon tyhjenemisongelmien taustalla voi olla useita syitä, ja virtsaumpi voi olla joko akuutti tai krooninen.

Akuutti virtsaumpi

Virtsarakon äkilliset tyhjennysongelmat ovat oire taustalla olevasta syystä, joka vaatii hoitoa. Tämä voi johtua virtsarakon tai virtsaputken tukkeutumisesta, hermoston sensorisen tiedon häiriöistä (esimerkiksi selkäydin- tai hermovaurion yhteydessä) tai virtsarakon venymisestä (esimerkiksi siksi, ettei sitä ole tyhjennetty pitkään aikaan). Sen lisäksi että akuutista virtsaummesta kärsivällä on selvästi diagnostisoitava ja äkillinen kyvyttömyys tyhjentää rakko, hänellä on yleensä myös pingottunut vatsa, kipuja ja voimakas virtsaamistarve.

Hoitamattomasta virtsaummesta johtuvia komplikaatioita voivat olla virtsarakon vaurioituminen ja krooninen munuaissairaus. Hoito koostuu virtsarakon tyhjentämisestä toistokatetroinnin avulla ja myös taustalla olevan syyn hoitamisesta.

Krooninen virtsaumpi

Krooninen virtsaumpi johtuu yleensä, samoin kuin akuutti virtsaumpi, jostakin muusta taustalla olevasta, hoitoa vaativasta sairaudesta. Tämä voi johtua esimerkiksi virtsaputken ahtaumasta, heikentyneestä virtsarakkolihaksesta, neurologisesta syystä tai lääkehoidon sivuvaikutuksesta. Oireet voivat tuntua hämmentäviltä, sillä vaikka henkilö pystyy virtsaamaan, virtsasuihku on heikko eikä virtsarakko ole virtsaamisen jälkeen täysin tyhjä. Virtsarakko on tyhjennettävä usein. Virtsaamistarpeesta huolimatta virtsaaminen ei onnistu. Voi myös olla tunne, että on virtsattava pian uudelleen edellisen kerran jälkeen. Samanaikaisesti voi esiintyä virtsan tiputtelua virtsaamiskertojen välillä, koska rakko on ylitäyttynyt (ylivuotoinkontinenssi).

Oireiden vuoksi on yleistä, että krooninen virtsaumpi diagnosoidaan väärin yliaktiiviseksi virtsarakoksi tai pakkoinkontinenssiksi. Tämä on vakava ongelma, koska yliaktiivista rakkoa hoidetaan ensisijaisesti "rauhoittamalla rakko" lääkkeillä, mikä luonnollisesti vain pahentaa virtsaumpea. Ultraäänitutkimusta tai virtsarakon katetrointia voidaan käyttää jäännösvirtsan mittaamiseen ja virtsarakon kunnollisen tyhjentymisen varmistamiseksi. Hoitamattomasta virtsaummesta johtuvia komplikaatioita voivat olla virtsatieinfektiot, virtsarakon vaurioituminen, virtsanpidätyskyvyttömyys ja krooninen munuaissairaus. Hoito on samanlainen kuin akuutissa virtsaummessa: olemassa olevan syyn hoito ja usein myös virtsarakon tyhjennys toistokatetroinnin tai kestokatetrin avulla.

 

Katetrointi virtsaputken kautta

 

Toistokatetrointi

Toistokatetrointi on turvallinen ja tehokas menetelmä, jolla virtsarakko tyhjennetään säännöllisesti hydrofiilisellä kertakäyttökatetrilla. Toistokatetrointi tulee suorittaa vain, kun virtsarakkoon on jäänyt jäännösvirtsaa ja ilmenee sen aiheuttamia oireita tai komplikaatioita. Virtsarakon epätäydellinen tyhjeneminen johtuu yleensä jostakin kolmesta seuraavasta virtsateiden toimintahäiriöstä:

  • Detrusorin toimintahäiriö: aliaktiivinen tai atoninen detrusor, joka ei supistu tarpeeksi kauan tai ei kykene tyhjentämään virtsarakkoa kokonaan.
  • Tukos: yleisimmät syyt ovat eturauhasen suureneminen, virtsaputken ahtauma tai virtsaputken prolapsi (naisilla).
  • Leikkauksen jälkeen: pidätyskyvyn palauttava leikkaus voi vaikuttaa virtsarakon tyhjenemiseen ja johtaa akuuttiin virtsaumpeen. Ponnistusinkontinenssin hoito voi aiheuttaa jonkinasteista tukosta. Pakkoinkontinenssin hoidossa sen sijaan on tarkoitus vähentää rakonsisäistä painetta ja lisätä virtsarakon toiminnallista kapasiteettia. Molemmat voivat heikentää kykyä tyhjentää virtsarakko, mikä voi johtaa jäännösvirtsaan.

Kestokatetrointi

Vaihtoehto toistokatetroinnille on suprapubinen katetri tai kestokatetri.
Nämä ovat invasiivisia toimenpiteitä. Katetri asetetaan joko vatsan seinämän (suprapubic) tai virtsaputken kautta, ja katetri tyhjentää virtsarakkoa jatkuvasti. Kaiken katetroinnin yleisin komplikaatio on katetriin liittyvä virtsatietulehdus. Toistokatetroinnin on raportoitu vähentävän infektioriskiä kestokatetriin verrattuna – esimerkiksi 20 %:n vähennys leikkausta seuraavan lyhytaikaisen käytön jälkeen.

Virtsaputken laajentaminen

Virtsaputken ahtaumaa hoidetaan virtsaputkea laajentamalla, koska virtsaumpi on syntynyt virtsaputken tukkeuman tai kapenemisen seurauksena. Hoidossa suuren CH-koon katetri viedään virtsaputkeen ahtauman laajentamiseksi. Terveydenhuollon ammattilainen tekee virtsaputken laajennushoidon klinikalla. Potilas saa paikallispuudutuksen.

Virtsaputken laajennushoitoa suositellaan virtsaputken kuroumien uusiutumisen estämiseksi. Tämä tarkoittaa, että katetri työnnetään virtsaputkeen kurouman laajentamiseksi ja uusien kuroumien muodostumisen ehkäisemiseksi.

Hoitorutiinit ovat yleensä:
Laajenna ohjeiden mukaan kerran päivässä kahden viikon ajan, laajenna vuoropäivin kahden viikon ajan ja jatka sitten laajentamista kerran viikossa, kunnes toisin ohjeistetaan.

Lääkitys

Suurentuneesta eturauhasesta johtuvaa virtsaumpea voidaan hoitaa lääkkeillä. Käytettävät lääkkeet pienentävät eturauhasta tai rentouttavat eturauhasen sileää lihasta, mikä vähentää oireita ja lisää virtsan virtausta.

Kirurgia

  • Eturauhasleikkaus
    Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamaa virtsaumpea voidaan hoitaa eturauhasen avoimella leikkauksella, jossa  suurentunut eturauhaskudos poistetaan. Yleisin leikkaus on transuretraalinen eturauhasen resektio, joka tapahtuu virtsaputken (TURP) kautta.
  • Sisäinen uretrotomia
    Uretrotomiassa virtsaputkeen viedään instrumentti, kunnes se saavuttaa kurouman. Tämän jälkeen urologi tekee veitsellä tai laserilla viillon, joka avaa kurouman.
  • Kystoseelen tai rektoseelen leikkaus
    Tämä toimenpide on yleisempi naisilla, ja siihen sisältyy leikkaus, jossa nostetaan virtsarakon tai peräsuolen esiinluiskahdus normaaliasentoon. Toimenpide tehdään tukkeutumisen estämiseksi.
  • Kasvain- ja syöpäleikkaus
    Kasvainten ja syöpäkudoksen poistaminen virtsarakosta tai virtsaputkesta voi vähentää virtsaputken tukkeumaa, mikä parantaa virtsan virtausta.

Aiheet