Low Anterior Resection eli matala anteriorinen resektio on peräsuolisyövän hoidossa käytettävä leikkausmenetelmä. Kasvaimen sisältävä peräsuolen osa poistetaan, ja jäljelle jäänyt osa peräsuolesta yhdistetään uudelleen paksusuoleen. Tämä leikkausmenetelmä mahdollistaa sulkijalihaksen säästämisen jopa 90 prosentissa tapauksista, jolloin pysyvä kolostomia eli paksusuoliavanne ei ole tarpeen.
Tämä voi saada potilaan luulemaan, ettei toimenpide vaikuta suolen toimintaan, ja myös internetissä saatetaan kertoa, että
”suolen toiminta jatkuu tavalliseen tapaan”
Jopa 80 prosenttia potilaista kokee kuitenkin LARS-oireita (Low Anterior Resection Syndrome). LARS-oireisiin kuuluu monia erilaisia oireita, kuten esimerkiksi inkontinenssi, tiheä ja äkillisesti ilmenevä ulostamistarve sekä tunne suolen epätäydellisestä tyhjenemisestä. Joillakin potilailla
voi esiintyä vain yksi oire, joillakin useita tai jopa kaikki mahdolliset oireet.
LARS-oireilla on merkittävä vaikutus elämänlaatuun. LARS-oireiden kehittymisen patofysiologiset mekanismit ovat todennäköisesti monitahoisia: peräaukon sisemmän sulkijalihaksen (IAS) toimintahäiriö, anaalikanavan tuntoaistimusten heikkeneminen, rektoanaalisen estorefleksin (RAIR) häviäminen, peräaukon ja neorektumin (peräsuolen poiston jälkeen paksusuolesta muodostettu keinotekoinen peräsuoli) välisten paikallisten refleksien häiriöt sekä peräsuolen tilavuuden ja joustavuuden väheneminen.
LARS-oireiden hoito
Ei-invasiivisten menetelmien, kuten biopalautehoidon ja serotoniinireseptorien salpaajien, on osoitettu helpottavan oireita. Jos niistä ei ole apua, voidaan käyttää suolihuuhtelua, joka on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi parantaa LARS-potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua.
Myös eräät kirurgiset rekonstruktiotekniikat voivat vähentää LARS-oireiden ilmenemistä. Distaalisen paksusuolen ja peräsuolen toiminta on normaalisti autonomisen hermoston ohjauksessa siten, että parasympaattiset, sympaattiset ja enteeriset hermot toimivat yhdessä, mutta peräsuolisyövän tavanomaisen leikkaushoidon yhteydessä parasympaattiset ja sympaattiset hermosyyt katkaistaan. Tämä jättää jäljellä olevan suolen ja neorektumin hallinnan enteerisen hermoston varaan, mikä vaikuttaa sen toimintaan. Joissakin tutkimuksissa sakraalihermomodulaation (SNM) on osoitettu vähentävän ulosteinkontinenssin esiintymistä ja parantavan LARS-potilaiden elämänlaatua.
Suolihuuhtelu LARS-oireiden hoidossa
Useat tutkimukset tukevat suolihuuhtelun käyttöä LARS-oireiden helpottamiseen. LARS-potilaille suositellaan käytettäväksi peräsuolikartiota peräsuolikatetrin sijaan, jotta paksusuolen liitoskohtaan
ei kohdistu liikaa venytystä. On myös suositeltavaa aloittaa pienellä huuhtelunestemäärällä ja lisätä määrää vähitellen, mikäli riittävän hoitovasteen saavuttaminen sitä vaatii.