Officially CPD certified learning materials

Sivustolle wellspect.fi


Virtsatiet

Virtsateiden tehtävänä on suola- ja nestetasapainon säätely, kuona-aineiden poistaminen sekä virtsan tuottaminen ja erittäminen.

Mistä virtsatiet koostuvat ja miten ne toimivat?

Normaalia toistuvaa virtsan tyhjennys- ja varastointitoimintoa kutsutaan virtsaamiskierroksi. Se jaetaan täyttymis- ja tyhjentymisvaiheeseen. Kierto tapahtuu hermoston ja alempien virtsateiden vuorovaikutuksesta. Normaalin virtsaamisen kannalta on tärkeää, että virtsateiden kaikki osat toimivat yhteistyössä. Virtsateihin kuuluvat munuaiset (A), virtsanjohtimet (B), virtsarakko (C) javirtsaputki (D).

Miksi virtsaelimet ovat tärkeitä?

Virtsatiet suodattavat ja poistavat kuona-aineita kehosta, mutta lisäksi ne huolehtivat elimistön natriumin, kaliumin ja kalsiumin elektrolyyttitasapainosta, veren määrästä ja verenpaineesta.

Mitkä ovat virtsateiden eri osien tehtävät?

Munuaiset ovat suuret pavunmuotoiset elimet, jotka sijaitsevat vatsan takaosassa selkärangan kummallakin puolella. Ne poistavat kuona-aineita tuottamalla virtsaa. Niissä on aineiden suodattamista varten erityinen pieni putkiverkosto (nefronit). Munuaiset säätelevät veden määrää elimistössä, ja ihmiset tuottavat noin 1,5 litraa virtsaa päivässä.

Virtsanjohtimet kuljettavat virtsan munuaisista virtsarakkoon. Ne ovat 25–30 cm pitkät, sisäpinnaltaan sileää lihasta olevat putket. Lihaskudos kuljettaa virtsaa alaspäin peristalttisen liikkeen avulla. Virtsaputket avautuvat virtsarakkoon trigonumin alueella. Venttiili estää virtsan palautumisen takaisin munuaisiin.

Virtsarakko on ontto, virtsaa keräävä elin, joka sijaitsee lantiossa häpyluun yläpuolella ja takana. Virtsarakon joustavaa ja lihaksikasta seinämää kutsutaan detrusoriksi, joka voi venyä niin, että virtsarakkoon mahtuu noin 500–700 ml virtsaa. Virtsarakon seinämän sisäpuolen peitteenä on useita kerroksia epiteeliä (limakalvoa). Limakalvo taittuu kokoon, kun virtsarakko on tyhjä, mutta laajenee rakon täyttyessä. On normaalia virtsata 4–8 kertaa päivässä (ja 0–1 kertaa yön aikana), normaalisti 200–400 ml yhdellä kertaa.

Virtsarakon kolmio

Trigonum on virtsarakon sisällä oleva kolmion muotoinen alue, johon molemmat virtsanjohtimet sekä virtsaputken sisäaukko avautuvat. Tämän alueen koko ei juurikaan muutu virtsarakon täyttyessä. Se on erittäin herkkä venymiselle, koska siinä on paljon tuntohermopäätteitä.

Sisempi sulkijalihas

Yksi seinämälihaksen vyöhykkeistä ympäröi virtsaputkea sen yhtymäkohdassa virtsarakon kanssa ja muodostaa siten virtsaputken sisemmän sulkijalihaksen.

Virtsaputki ja ulompi sulkijalihas

Virtsaputken kautta virtsa kulkee virtsarakosta kehon ulkopuolelle. Naisen virtsaputki on noin 3–5 cm pitkä ja lähes suora. Miehillä virtsaputki on noin 20–27 cm ja S-kirjaimen muotoinen.

Miehillä virtsaputki on myös osa sukupuolielimiä, koska siemenneste kulkee sen läpi ulos kehosta peniksen kautta. Ulompi sulkijalihas sijaitsee virtsaputken päässä, ja sillä on kaksi tärkeää tehtävää: se pitää virtsan rakon sisällä ja toisaalta rentoutuu virtsarakon tyhjentyessä.

Mitä eroa on sisemmällä ja ulommalla sulkijalihaksella?

Toisin kuin sisempää sulkijalihasta, ulompaa sulkijalihasta voidaan hallita tahdonalaisesti. Autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto vaikuttaa ulkoiseen sulkijalihakseen.

1. Virtsarakko
2. Virtsanjohdin
3. Virtsanjohdinten aukot
4. Virtsarakon kaula
5. Virtsaputki
6. Virtsaputken sisempi sulkijalihas (poikkijuovaista lihaskudosta)
7. Virtsaputken ulompi sulkijalihas (poikkijuovaista lihaskudosta)
8. Virtsarakon seinämälihas (sileitä lihaskerroksia)

Aiheet